Mielen kiitollisuus

Vietimme eilen mukavaa saunailtaa tyttöporukalla. Lauloimme, juttelimme paljussa istuen ja nautimme saunan löylyistä.
   Katselin ihmisiä ympärilläni. Iloisia, rupattelevia tyttöjä kymmenpäinen joukko. Naurua ja toisten tuomaa iloa. Keskusteluyhteyksiä.
   Keräsin kaikin aistein tuntua loppukesän illasta. Syksy hiipii. Teki mieli hymyillä. Olla ihan hiljaa, koska hyvä olo oli kirjaimellisesti niin sanaton, etten olisi voinut kiteyttää sitä muuhun, kuin yhteen lauseeseen: Kaikki on hyvin.
   Rakas ukki sai nukkua kolmisen viikkoa sitten ikuiseen lepoon. Suru oli sanaton ja ikävä on edelleen vahvasti läsnä. Kyyneleille ei ollut tulla loppua.
   Katselin taas hämärtyvää taivasta terassilla ja kuuntelin tutun ja turvallisen laulun sanoja. Jostakin syystä mieli ei ollut niin surullinen, että olisin enää itkenyt. Katselin taivasta mietteliäänä ja haikeana, mutta sisälläni vallitsi helpotus.
   Hetken taas omaa sielunelämääni ja mieleni kierteitä ihmeteltyäni, tuli suuri kiitollisuus. Mistä kaikesta voisin nytkin olla kiitollinen ja onnellinen. Elämässäni on valtavasti asioita, joista olen aina haaveillut. On aviopuoliso, oma talo, työ mielekkäällä alalla. On terveys. On tällainen määrä rakkaita matkaystäviä. Ja lukematon määrä muuta. Siinä istuin hiljaa. Olo oli seesteisempi, kuin pitkiin, pitkiin aikoihin,

Tanskan matkalta.

  Katsahdin ylläni roikkuvia tunnelmavaloja terassin katossa. Ne loistivat rauhassa valoa hämärtyvään iltaan. Kiitollisuus. Taas tänään, haluaisin katsella maailmaa ja kaikkea ympärilläni edes hieman tyytyväisemmin. Ajatella asiat hieman optimistisemmin. Ja olla tuomassa ympärilleni valoa sumun sijaan.

Pixapay

Eilisen jälkeen olen taas myös ajatellut suhtautumista työhöni. Sosiaalisesti, sekä ajoittain fyysisestikin raskas työ saa välillä jokaisen ajattelemaan, missä kaikkialla muualla voisi olla. Työolojen kohtentumista odotellessa mieleen tulee ärtymyksen, väsymyksen sekä mustan huumorin koostama möykky, joka haittaa jaksamista. Työstä tulee suorittamista ja inhimmillinen kohtaaminen voi unohtua tai muuttua tylyksi. Töistä palatessa kotona odottaville on vastassa väsynyt, tympääntynyt työläinen, joka kaipaa ruokaa ja unta. Halauksen mukaanlukien, tietenkin. Teemme hoitoalalla kuitenkin työtä, jossa juuri ajatus -jos joku, on oltava mukana. Eilisen jälkeen sain voimaa jaksaa myös lopun työviikon. Rauha, luottamus ja tyytyväisyys, joka tarttuivat matkaani, kantavat tämänkin kuusipäiväisen työviikon yli. Ne avaavat maailman näyttämään taas hieman paremmalta paikalta tässäkin pimenevässä vuodenajassa. Näkemään sen hyvän ympärillä.

Pixapay